Matkani kohti yhteisöpedagogiksi Kun aloitin opinnot työn ohessa, mietin, jaksanko ja riittääkö aikani. Nopeasti huomasin kuitenkin, että opinnot toivat hyvää vastapainoa työhön ja arkeen. Olen löytänyt itselleni sopivan opiskelurytmin ja tavan oppia – verkkoympäristöt antavat mahdollisuuden joustaa aikatauluissa ja sovittaa opiskelun yhteen työn ja muun elämän kanssa. Keskustelevat tehtävät ja vertaispalaute ovat olleet erityisen antoisia, sillä ne ovat auttaneet minua arvioimaan omaa oppimistani ja jakamaan osaamistani myös muille. Digitaalisten taitojen merkitys opinnoissa ja työelämässä on noussut vahvasti esiin. Esimerkiksi Excelin ja muiden työkalujen käyttö on sujuvoitunut, ja olen oppinut hyödyntämään digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia käytännön työssäni HR-tehtävissä. Samalla opinnot ovat kasvattaneet kykyäni sopeutua muuttuvaan työelämään ja vahvistaneet resilienssiäni. Pitkä työhistoriani ja erityisesti luottamusmiestehtäväni ova...
Tekstit
- Hae linkki
- X
- Sähköposti
- Muut sovellukset
Olen rapiat viisikymppinen nainen Etelä-Suomesta. Työuraa on kertynyt jo yli 30 vuotta, joista viimeiset 20 vuotta olen ollut saman työnantajan palveluksessa. Pääasiallinen työni on ollut varhaiskasvatuksessa, mutta reilut seitsemän vuotta sitten sain kunnian tulla valituksi pääluottamusmieheksi. Tällä hetkellä teen yhden päivän viikossa varhaiskasvatuksen parissa ja loput neljä päivää luottamusmiestyötä. Viime aikoina olen kuitenkin pohtinut yhä useammin: tätäkö tämä loppu työura nyt sitten on? Viime syksynä selailin netistä erilaisia koulutusmahdollisuuksia ja törmäsin yhteisöpedagogin koulutukseen. Hakuprosessi pääsykurssin muodossa kuulosti houkuttelevalta, ja päätin laittaa hakemuksen. En kertonut asiasta kenellekään – en edes perheelleni. Vasta kun aloin tehdä kurssitehtäviä, paljastin päätökseni. Nyt, kun olen päässyt kouluun sisään, mietin, miten tämä kaikki tulee sujumaan. Jaksanko työn ohella opiskella? Ensimmäisen opintokuukauden aikana olen kuitenkin huomannut, ...